perjantai 30. heinäkuuta 2010

Läskiläski, kuka syömään käski!

Fail. S oli tehny maailman ihaninta kirsikkarahkapaistosta. Siis sokeria, kananmunaa ja rahkaa vatkattuna vaahdoks ja uuniin kirsikoiden kanssa. Herranjumala ku se oli hyvää, otin lusikallisen ja naps oli itsehillintä poissa päältä. Vasta kun se kulho oli tyhjä ja olin just saanu ängettyä itteeni vielä yhen suklaavohvelin, tulin taas järkiini ja nyt olo on ku juustoburgereita ahmineella virtahevolla. Mua ällöttää, tunnen miten toi kaikki sokeripaska pakkautuu mun reisiin ja käsivarsiin ja maha tuntuu inhottavan täydeltä. Voisin lopettaa tähän mutta tämmösessä vitun perhekeskeisessä taloudessa ei iltapalaa skipata, ja tänään tulee kauhakaupalla makaronilaatikkoa. Itkettää nyt jo, varsinki ku oon nyt jo päässy tähän syömisen makuun ni haarukoin illalla varmaan ilosesti eteenpäin... Tavallaan oon helpottunu siitä että 10 päivän päästä palaan kesänvietosta taas oman perheen pariin jotka paskat on vahtimassa mitä syön vai syönkö mitään. Ens viikko vielä tätä naurettavaa ruokakuurupiiloa ja sitte ei enää yhteisiä ruokailuja, ei ketään laittamassa aamupalaa eikä kenenkään yllättävää leipomisvimmaa. Surullista sinänsä, koska noi asiat ennen on ollu just niitä, minkä takia rakastan olla täällä mutta nyt ajatukset kulkee vaan ruoka-ajasta toiseen, mut nyt on vaan sen aika. Ehin nauttii elämän muista osa-alueista sitte taas myöhemmin. Mitä nopeemmin saan painoni järjestykseen, sitä nopeemmin ehin taas keskittyä muihinkin asioihin!

Ja sitte vielä siitä aamun punnituksesta, joka sai mut itkun partaalle. Ekaks vaaka lähestulkoon aiheutti sydänhalvauksen näyttämällä reilut 55kg. Laatta meinas jo lentää kunnes tajusin vielä kokeilla josko se sittekki ois näyttäny väärin ja kuinka ollakkaan, seuraavaks se näytti enää 52kg. Kokeilin vielä vaikka miten monta kertaa ja tulos oli joka kerta eri, jotain 50-55kg väliltä. En siis tiiä paljonko painan enkä siis todennäkösesti myöskään saa sitä selville ennenku oon kotona taas. Kyrpä otsassa siis. Taidampa tästä jokatapauksessa ruveta jumppaamaan, hejdå ja voikaa hoikasti<3

3 kommenttia:

  1. Hihi.. sait juuri uuden lukian! :)

    VastaaPoista
  2. Sulla hei sentään vaaka heitti ylöspäin liikaa ja pystyit helpottua, että et olekaan niin painava - mun vaa'alla on ihana tapa näyttää että painan 5kg vähemmän kuin mitä oikeasti, siinä kerkee jo innostua ennen kuin tajuaa mennä uudestaan ja pettyä...

    Uusi lukija, kashei. :)

    VastaaPoista
  3. voi ei :( itsehillinnän pettäminen ei ole ikinä hyvä juttu, ei ollenkaan, tälläkin hetkellä äiti annostelee keittiössä jätskiä koko perheelle ja yritän omassa huoneessa kuumeisesti keksiä pakoreittiä :( mutta tä sun blogis on tosi kiva ja tykkään sun tyylistä kirjottaa :) ja samanlaisissa lukemissakin pyöritään :p tsemppiä tooodella paljon <3

    VastaaPoista