Viikonloppu on nyt ollu luvallista boostia, oon siis syöny "normaalisti". Eli en ahminu mitään ihmeellisyyksiä. Tarkottaa että oon ollu tavallinen ihminen. Tää viikko tuntu menevän nii oravanvituiks että ajattelin nyt kerranki syöväni luvan kanssa mahan täyteen, jos sais aineenvaihdunnan taas käymään täysillä ja ittensä ruotuun.
Arvatkaapas vaan miten se onnistuu? S on tottakai hyppiny onnesta tasajalkaa ku syön ilman mutinoita ja kitinöitä mutta vastoin odotuksia en vetäny napaa täyteen siitä ilosta että ruokaa on olemassa ja mulla on suu, ehei! Mun ei tehny mieli, olin muutaman haarukallisen jälkeen täynnä, mikään ei maistunu miltään, mua alko oksettaa, ei huvittanu ottaa lisää. Mutta koska olin suunnitellu itelleni boostin ja päättäny syöväni just sen 1900kcal minkä laskennallisesti tarttisin päivää kohti, ni änkesin sitä ruokaa sisään väkisin. Mulle ei tullu siitä huono omatunto, en saanu läskiahdistusta, olin vaan haluton syömään. Ja kaiken huippu oli se, että ku maha oli täynnä, oksensin. En sen takia että oisin hysteerisesti pelänny kaloreita, tai koska mulla ois ollu joku tarve oksentaa, mä vaan oksensin. Eilen kaks kertaa ja tänään jo kerran. Ja kysyn iteltäni vaan miks miks miks? Se oli jotenki niin automaattista ja mekaanista, en tehny mitään, en ajatellu mitään, en tuntenu mitään. Kuhan vaa oksensin! Propsit siis sille etten osaa enää ees boostaa kunnolla, luuseri-ällä otsassa senku kasvaa.
Pienet siis mun boosteille! lol
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti