tiistai 2. marraskuuta 2010

PROST!


Voin edelleen komppaa tota viimesintä postausta, eilen oli nimittäin sama homma. Sillä aikaa ku toi yks armoton kusipää lähti babyn kanssa kävelylle ja S oli jumpassa, ni meikätyttöhän pist taas pullon heilahtamaan ja sen jälkee iPod korville ja tanssimaan kaloreita pois. Ja guess what, taas tekis mieli nappaa pullo kouraan! Tää on oikeesti säälittävintä mitä ikinä oon tehny, kaiken kestän vielä mutta tää on nyt menny överiks jos ihan tosissaan en iltaakaan jaksa selvinpäin. Se on vaan tää sama kierre kokoajan, syön vähemmän ja vähemmän ja nälkä saa mut kiukkuseks, jolloin alkaa vituttaa kaikki ja päädyn kränään S:n kanssa ja fiilikset ois korkeella sen suhteen että vetäsis kuonoon tota urpoo, ja tarpeeks ku vannetta kiristää ni parhaalta tuntuu blokkii kaikki mielestä ottamalla snapsi tai pari, ja siinä sitä sitte ollaan, kaloreita repsahtaa ja lopulta silti vaan vituttaa. Hilfe oikeesti oon yks sairas pelle.

Ja tän päivän ruokailemattomuuden riemuvoittoki katkee tohon samaan mulkeroon jonka jo uhkailin hakkaavani, oltiin S:n kanssa jo sovittu että safkataan iltapalaks salaattia mikä ois sopinu hyvin jatkeeks aamun kolmelle murolusikalliselle ja puolikkaalle omenalle jogurttilorauksen kera. Mut tää saatanan runkku ilmottaa haluuvansa makkaraa. Siis kyllä, makkaraa, korv, wurst. hyi!! Tähän väliin sitä toivois voivansa sanoa fine, en sit työ sitä. Hahha u wish, noihan laittaa mut syömään sen peniksenmallisen lihajalosteen vaikka itkua vääntäsin, eilen jo S alko huomautteleen että mukamas söin liian vähän. Jasså, mun maha oli ihan rehellisesti täynnä mikä tarkottaa että söin saatanasti liikaa. Ja nyt tää helvetin nakkifiasko. Pistetäänkö oikee majoneesia mukaan nih??!??! Tietty voisin lukittautua huoneeseeni ja kieriskellä sydänsuruissani siihen asti ku nukahdan. Siis joo VOISIN jos S ei ois kyttäämässä. Jumalauta oikeesti, haluun vaan juosta pois niin lujaa ku pääsen niin kauas ku pääsen ja polttaa kolme askii ketjuun. Aaaarggh!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti