bittersweet perfection

Oon linnottautunu sänkyyn läppärin, puhelimen ja sprite zeron kanssa. Syötin aamupalajoghurtin viemärille (kiitos S ku pakotat mut tuhlaamaan ruokaa tarkastamalla että löydät tyhjät pakkaukset roskiksesta...) Nyt meinaan pysytellä täällä siihen asti että S iltapäivällä tulee kotiin, pelkään että syön jos jätän tän huoneen.




S lähti aamulla aikasin ja heti sen jälkeen livahdin tonne syysmyrskyyn lenkille manaamaan sitä että viimeviikolla vielä juoksin shortsit ja toppi päällä ja nyt yhtäkkiä voisin ton sään perusteella antaa hurrikaanivarotuksen... No, tuli ainaki kulutettua se 200 kcal ja meinasin mennä vielä uudestaan juoksemaan ennenku toi eräs palaa kotiin. Onneks se on kutsuttu lounaalle papan äidin luo eli saan kaks ateriaa skipattua tänään. Tokihan se vannotti että syön eilisen tofuwokin lopun, mutta, you wish. Mä vaan pyydän kaikkea mahollista tuuria itelleni ettei S keksi kotona alkaa vääntää mitään iltapäiväteetä koska sillon tulee aina sanomista ku en haluu syödä keksejä!! Illaks suunniteltua pitaleipää edn kuitenkaan voi välttää joten nyt on pakko säästellä. Mieluiten nappaisin nyt muutaman antihistamiinin ja nukkuisin huomiseen asti (kyllä, setirisiini EI sovi mulle!), vois palailla sillon siihen syömiseen.




Ehkä mä vaan ehdotan että lähetään shopping, jokatapauksessa tarviin (haluun) uudet kengät ja kaupoissa kiertely kuluttaa mukavasti plus ei oo kotona jääkaapin vieressä! Ja jos just on "syöny lounaan" ni EHKÄ välttyy joutumasta starbucksiin tai asia hot wokiin. Ja siinä ois ainaki jotain konkreettista tekemistä, tää on taas menny tähän että aamulla alan oottaa nukkumaanmenoa ihan vaan koska sillon välttyy syömästä. Toisinaan on se fiilis että elämä valuu hukkaan mutta jos alan syödä ni pitää taas aluttaa alusta, mikä tietää lisää hukattua elämää. Jos taas nyt vaan oon syömättä ni tää homma on nopeesti paketissa ja elämä jatkuu normaalisti. HAHA ihanku uskosin itekkään. Onks se ihan mahotonta vaan tehä kaikki niinku muutki, miinustaa vaan syömisen? En vaan pääse yli siitä että todella tarvitsisin sitä, onhan mulla jo vararengasta mistä voi sitä energiaa repiä jos tarvii?! Ja mikä helvetti siinä on, että se että jotenki TARVITSISIN ruokaa ei riitä tekosyyks syödä, ja se että HALUUN ruokaa on vielä huonompi syy. Mutta se että oikeesti mukamas EI TARVITSIS laihduttaa ei myöskään riitä syyks olla laihduttamatta? Perkele. Kaikkia ei kiinnosta pelata jalkapalloa ja siks kaikki ei pelaa jalkapalloa. Miks se ei syömisen kanssa mee niin? Jos mua ei huvita syödä ni en syö vaan teen jotain muuta? Mitkä helvetin fyysiset tarpeet? Mulla on seuraavankerran fyysinen tarve syödä sitte ku oon laiha.