Tää koko touhu tuntuu niin älyttömältä, nyt kiukkuun plus kolmeesataa grammaa. Tää kaikki menee niin up and down, paino, mieliala, motivaatio. Ja vaa'an numeroihinki jaksan kunnolla reagoida vasta sitte ku voin vetää rastin tohon 50 kohalle, siihen asti ne muutamansadan gramman nousut ja laskut aiheuttaa pelkkää turhautumista sillä tosiasia on, että jumitan. 52 ja siitä alaspäin on aina ollu vähän nihkeetä, se on se viimenen paino mistä mun keho pitää kiinni vaikka väkisin ja sitä ei oikeestaan rikota ku paastoomalla. Haluun vaan päästä rykäsee tän pudotuksen taas käyntiin, millään muulla vaan ei oo väliä!! Kuhan ens viikolla saan ruokakontrollin taas 100% omiin hyppysiini, voin jatkaa matkaa alas päin. Jotenki mua melkein pelottaa etten ees ahdistu ajatuksesta että sitten oon taas niin kaukana ja erossa S:stä, tulee yksinäinen ja tyhjä olo, oon taas ihan hukassa ja hylätty. Ja samantien, mulla on taas mahollisuus keskittyä mun salaiseen pikku projektiin!
Tää päivä meni syömisten kanssa himpunverran paremmin ku eilinen:
Sapuskat:
- Hirssipuuro 143kcal
- Kanankoipi 294kcal
- Riisi215kcal
- Leipää 147kcal
Liikunta:
- Superreipas kävely 59min -328kcal
yhteensä siis 471kcal
Tjah, en osaa tohon muuta sanoa ku että hirssipuurosta tuli mun uus lemppari dieettisapuska. Koostumukseltaan se on samantapasta ku couscous ja täyttää hyvin plus paljon kuituja!
Nyt pakko purkaa tähän vielä yks huolen aihe mihin liittyen repäsin thinspooki mukaan, eessä on siis prin viikon loma biitsillä porukoitten kanssa helmikuussa. En oo niitten kanssa enää muutamaan vuoteen ollu porukalla ulkomailla mut nyt alko auringonottaminen ja piña coladat houkuttaa ja päätin lähteä mukaan. Tässä vaiheessa sitte hokaan ettei siellä mitään vaakaa oo lähelläkään ja kaiken huipuks nautitaan bouffet-aamiaisesta ja ravintolaillallisista toi koko fucking aika. Yhtäkkiä tuleeki fiilis että voin dokaa kotona ja maata solariumissa, hitto mähän lihoon tuolla ku sika joulun alla! Iski niin sairaat ahdistukset just että taas on itku lähellä, ei auta ku pistää iPod jumputtamaan ja juosta 3h hikilenkki hiekkadyyneillä päivittäin, en tuu selvii tosta hengissä.
Miksmiksmiks mun elämästä tuli näin vaikeeta? Miks rantaloma on yhtäkkiä maailman kamalin ajatus?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti